Friday, April 07, 2006

Poliisi

Hermostuttava tapahtuma. Poliisi kolkutti ovelleni. Mielessäni välähtivät kaikki mahdollisuudet sokeria lainaavasta naapurista Tähtineuvoston tiedusteluelimiin. Ensimmäinen olisi ollut vaikeampi tapaus. Minulla ei ole sokeria.

Raotin ovea varovasti varmuusketjun takaa.
- Helsingin Poliisista vain, sanoi suurempi mies ja ojensi korttiaan sekunniksi
- Mitä, onko jotakin tapahtunut, sanoin hieman ontuvalla telluksenkielellä unista maanasukkia parhaani mukaan näytellen.
- Naapurinne valittavat, että teiltä kuuluu omituisia ääniä.
- Omituisia ääniä?
- Niin, kirskuntaa, vihlontaa, voihkimista ja muuta epämiellyttävää.
- Ai sellaisia, sanoin. - Se johtuu yhteydenpidostani kaukaisille alueille. Välillä tulee planeettain välistä kiertoa ja kaiuttimet toistavat kaiken. Minulla itselläni on hieman huono kuulo, sanoin ja viittasin sinne missä telluslaisilla on korvaksi kutsutut informaatiokeräimet. Minulla oli myssy päässäni.
- Voisitteko avata oven?, pienempi poliisi sanoi.
- Miksi?, kysyin.
- Ettekö halua avata ovea?, isompi poliisi kysyi.
- Miksi?, kysyin uudestaan.
- Kyllä me nyt haluaisimme tarkistaa, etä kaikki asiat ovat kunnossa pienempi sanoi.
- Näin on, vahvisti isompi.
- Miksi?, kysyin molemmilta.
Seurasi erittäin pitkä ja erittäin epämiellyttävä aikaviive. Katselin varmasti mutta epävarmasti eteen päin, vaikka selkäni takaa kuului selkeästi erottuvalla tavalla kirskuntaa, vihlontaa, voihkimista ja muuta epämiellyttävää, kuten he osuvasti äänimassaa luonnehtivat.
- Olkoon nyt tällä kertaa. Mutta jos meteli jatkuu, me palaamme, pienempi sanoi uhkaavalla äänellä.
- Palaamme varmasti jos on tarvetta, isompi sanoi möreällä, hieman tummaksi paisuneella äänellä.

Poliisit lähtivät. Näin verhojen välistä heidän katselevan ikkunoihini, metakaupunkini perustekijään päin. Minun täytyy saada jossakin päin rannettani oleva äänenvoimakkuutta säätelevä siru korjatuksi.

Rikkinäisen sirun viive on sietämätön. Vaikka keisarimme meidät hyvin opettikin kestämään kestämättömän ja sietämään sietämättömän. Periaateessa viive on pystytty poistamaan ja intervallista on tehty liitäntä, pinta, keskinäiset kasvot ("interface"). Mutta ne ovat silti häirintäalttiita.

Jos tekniikkani ei olisi pettänyt, en olisi joutunut koskaan poliisin uhkaamaksi. Luulenpa, että minun pitää hankkia jokin telluslainen identiteetti.

Ehkä minun on sittenkin käytävä ulkona. Naapurit ihmettelevät, vaikka aina tai harvoin tavatessamme kyllä tervehdin heitä iloisesti. Vai ihmettelevätkö he kenties juuri sitä?

Nyanssit. On-off. On-off.

0 Comments:

Post a Comment

<< Home